Ero korkeataajuisia laitteita ja tehotaajuuskone

Korkeataajuisissa laitteissa käytetään suurtaajuista kytkentätekniikkaa korvaamaan tasasuuntaajien ja inverttereiden tehotaajuusmuuntajien UPS korkeataajuisilla kytkentäelementeillä, jotka tunnetaan yleisesti suurtaajuuskoneina. Korkeataajuiset koneet ovat kooltaan pieniä ja tehokkaita. Tehotaajuuskone: UPS, joka käyttää tehotaajuusmuuntajaa tasasuuntaajana ja invertterikomponenttina, tunnetaan yleisesti tehotaajuuskoneena. , Korkeataajuisessa koneessa ei ole erotusmuuntajaa, ja sen lähtönollalinjassa on korkeataajuinen virta, joka johtuu pääasiassa verkkoverkon harmonisista häiriöistä, UPS-tasasuuntaajan ja suurtaajuusmuuttajan sykkivästä virrasta sekä kuorman harmoniset häiriöt jne. Häiriöjännite ei ole vain Arvot ovat korkeita ja vaikeasti eliminoitavia. Tehotaajuuskoneen lähtönolla-maajännite on kuitenkin pienempi, eikä siinä ole korkeataajuista komponenttia, mikä on tärkeämpää tietokoneverkon tietoturvan kannalta. Korkeataajuisen koneen lähtöä ei ole eristetty muuntajalla. Jos invertterin teholaite on oikosulussa, DC-väylän (DC BUS) korkea tasajännite kohdistuu suoraan kuormaan, mikä on turvallisuusriski, mutta tehotaajuuskoneessa tätä ongelmaa ei ole. Tehotaajuuskoneella on vahva kuormituksenestokyky.

Suurtaajuuslaitteet viittaavat röntgenlaitteeseen, jonka suurjännitegeneraattorin toimintataajuus on yli 20 kHz, ja tehotaajuuskoneella tarkoitetaan röntgenlaitetta, jonka suurjännitegeneraattorin toimintataajuus on alle 400 Hz. Tehotaajuuskoneessa on 100 Hz:n siniaaltoilu sen jälkeen, kun 50 Hz:n tehotaajuusvirtalähde on nostettu ja tasasuuntautunut. Suodatuksen jälkeen aaltoilua on edelleen yli 10 %. Korkeataajuisella koneella on korkea työtaajuus, ja jännite suurjännitteen tasasuuntauksen jälkeen on periaatteessa vakio DC, aaltoilu voi olla alle 0.1%. Erilaiset suurjännitejännitteet vastaavat erienergisiä elektronisuihkuja, jolloin syntyy eri aallonpituuksilla olevia röntgensäteitä. Mitä yksittäisempi röntgenspektri on, sitä vähemmän sirontaa ja sitä selkeämpi kuva. Tehotaajuuskoneen lähtölinjaspektri on monimutkainen, röntgensäteiden määrä ominaistaajuudella samaan aikaan pieni, hajahajallaan olevia viivoja on paljon ja kuvantaminen on epäselvää. Korkeataajuisessa koneessa on yksinkertainen lähtevä spektri, vähemmän hajallaan olevia juovia, selkeä kuva ja se vähentää lähtevän linjan kokonaismäärää yli 50 % tehotaajuuskoneeseen verrattuna.